• Suomi
  • English
  • Русский

Sotahistoriallinen luentosarja Salpalinja-museolla

Salpalinja-museon luentosarjassa muistellaan vuotta 1944

Miehikkälän Salpalinja-museolla järjestetään syys- ja lokakuussa neljän luennon laajuinen sotahistoriallinen luentosarja. Luennoissa muistellaan erityisesti 70 vuotta sitten tapahtuneita jatkosodan loppuvaiheen tapahtumia vuonna 1944. Luentosarjan aloittaa 7.9. VTM Otto Auran luento Salpalinja puolustuskuntoon 1941–1944, joka selvittää unohdettiinko välirauhan aikainen pääpuolustusasema kokonaan jatkosodan hyökkäyksen alkaessa, ketkä olivat vastuussa Salpa-asemasta asemasodan vuosina ja miten tilanne muuttui kesällä 1944, kun Neuvostoliiton strateginen hyökkäys mursi Kannaksen puolustuksen.

Viikkoa myöhemmin, 14.9. linnoitushistorian harrastaja ja -opas Juha Kilpeläinen kertoo luentosarjan teemasta poiketen vuonna 1940 rakenteilla olleesta Kymijoen linjasta. Kymijoen linja 1940 –luento valottaa hyvin vähän tunnettua ja tutkimatonta puolustuslinjaa, joka ulottui Kuusankoskelta Kotkaan Kymijoen jokilinjaa myötäillen. Kymijoen linja toimi monessa mielessä, esimerkiksi linnoitustyön organisoinnin näkökulmasta esikuvana Salpalinjan rakentamiselle.

Sunnuntaina 21.9. majuri evp. Pertti Huhtanen kertoo 70-vuoden takaisesta Saksalaisten hyökkäyksestä Suursaareen syyskuussa 1944. Suomen ja Neuvostoliiton välisten aselepoehtojen mukaan saksalaisjoukkojen piti poistua Suomen valtioalueelta 15.9. mennessä. Tuona yönä entinen aseveli kuitenkin yllättäen hyökkäsi Suomenlahdella sijainneeseen Suursaareen. Taistelulla, jossa 12. rannikkotykistörykmentti torjui ylivoimaisen vihollisen hyökkäyksen, oli suuri poliittinen merkitys, sillä Suomen valtuuskunta käytti Moskovan välirauhaneuvotteluissa tietoa siitä torjuakseen epäilyt Suomen aikeista täyttää ankarat aselepoehdot. Saksalaisvankeja taistelussa saatiin melkein yhtä paljon kuin koko Lapin sodassa.

Luentosarjan päättää 5.10. VTT, eversti evp. Pekka Visurin luento Suomen kriisikesä 1944 ja irtautuminen sodasta. Neuvostoliiton suurhyökkäys Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944 tuotti yllätyksen ja vakavan kriisin, joka kärjistyi juhannuksen aikaan. Kannaksen kaksi etummaista puolustuslinjaa murtuivat nopeasti, ja myös Viipurin–Vuoksen tasalla ollut kolmas, ns. VKT-asema oli vaarassa sortua. Ylipäällikkö marsalkka Mannerheim suunnitteli silloin joukkojen vetämistä Salpa-asemaan, jota oli rakennettu vuosina 1940–1941. Saksalaiset asettivat sotilasapunsa jatkamisen ehdoksi, että Suomi pitää Viipurin–Vuoksen linjan ja vakuuttaa julkisesti pysyvänsä sodassa Saksan rinnalla. Tähän suostuttiin, ja raskaissa torjuntataisteluissa puna-armeijan hyökkäys pysäytettiin heinäkuun alkupäivinä. Suomen oli kuitenkin pakko pyrkiä irti sodasta, ja Mannerheimin johdolla se onnistui syyskuussa.

Luentosarjan ohjelma:

Su 7.9. klo 13
VTM Otto Aura: Salpalinja puolustuskuntoon 1941-1944

Su 14.9. klo 14
Sotahistoriaopas Juha Kilpeläinen: Kymijoen linja 1940

Su 21.9. klo 14
Majuri evp. Pertti Huhtanen: Saksalaisten hyökkäys Suursaareen syyskuussa 1944

Su 5.10 klo 14
VTT, eversti evp. Pekka Visuri: Suomen kriisikesä 1944 ja irtautuminen sodasta

Pääsymaksu 6 € / luento, sis. kahvin ja pullan

suomi