Ratkaisun jäljille minut johti sängyn patjan alta pilkottanut tyhjä pullo, kuten jo tiedätkin. Tempaistessani pullon esiin, huomasin sen etikettien olevan kyrillisin kirjaimin kirjoitettuja. Tämä vahvisti epäilyni, sillä eihän Suomessa sota-aikaan saanut mistään venäläistä vodkaa – epäilty oli saanut pullon Neuvostoliiton puolelta! Tajusin nopeasti, että koodin ensimmäinen numero merkitsi viestissä olevan sanan järjestysnumeroa ja toinen numero tuosta sanasta käytettävän kirjaimen järjestysnumeroa. Auki koodattuna lapun sisältämä viesti oli tällainen: ”rajapuomi lauantai klo 18”. Vakoojan sopima tapaaminen oli siis alkanut Suomen ja Neuvostoliiton rajalla jo yli kolme tuntia sitten! Hälytin kaksi muuta poliisia mukaani ja lähdimme hitaasti ajamaan autolla Harjusta kohti valtakunnan rajaa tien laitoja tähyillen. Hieman ennen Virojokea ilmestyikin erään mutkan takaa näkyviin mies, joka meidät huomatessaan hyppäsi ojaan ja koetti pinkoa metsään pakosalle, mutta onnistuin kuitenkin juoksemaan hänet kiinni.
Veimme henkilöpapereista suomalaiseksi osoittautuneen hiipparin Harjuun ja alustavissa kuulusteluissa saimme selville, että hänen vakoilutoimintansa työmailla oli alkanut jo kesällä, jolloin ensimmäiset vihjeet hänestä tulivat minunkin tietooni. Mies oli kesällä päässyt vapaalle armeijasta, mitä ennen hän oli valtakunnan rajalla vartiopalvelussa ollessaan tutustunut Neuvostoliiton puolelta rajapuomille saapuneeseen neuvostoupseeriin, joka oli antanut miehelle 500 markan setelin ja kehottanut saapumaan paikalle uudelleen viikkoa myöhemmin. Tällöin hän oli saanut samaiselta upseerilta ohjeet hankkiutua linnoitustöihin ja käydä erikseen sovittavina aikoina luovuttamassa niistä rajalla tietoa rahaa vastaan. Edellisellä ”ulkomaanmatkallaan” vakoilija oli viety autokyydillä aina Säkkijärvelle asti puna-armeijan tiedustelutoimistoon kuultavaksi. Tältä matkalta hän sai rahojen ohella vaivojensa palkaksi mukaansa myös löytämäni vodkapullon. Samaten mukaan oli tarttunut löytämäni seuraavan tapaamisajan ja -paikan ilmoittava koodattu viesti, jonka vakooja oli huolimattomuuttaan unohtanut hävittää, ja jonka vuoksi hänet lopulta myös saatiin kiinni. Viimeisimmältä retkeltään saamansa rahat vakoilija oli meidän poliisien saapumisen havaitessaan ehtinyt kylvää taskuistaan tien laitaan, mistä seuraavan aamun valjetessa löysimmekin seteleitä yli 2 000 markan edestä! Vakoilija luovutettiin meidän kuulustelujemme jälkeen valtiollisen poliisin haltuun ja jälkeenpäin kuulin hänen joutuneen vankilaan maanpetoksesta tuomittuna. Minä puolestani olin hyvin tyytyväinen saatuani mieltäni pitkään vaivanneen vakoilijamysteerin selvitetyksi ja voidessani jälleen rauhassa keskittyä tavanomaisempiin työtehtäviini!